keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Museopalveluita meille kaikille

Hanketyöntekijä Eeva Karhunen on työssään saanut perehtyä satakuntalaisen kulttuuriperinnön aarteisiin niin arkistoaineistoa penkomalla kuin säkyläläisen kalastajan verkkovajaan eli komiin kurkistamalla. Kuva Sari Kaarto


Työskentelen Satakunnan Museon Museopalveluita meille kaikille -hankkeessa. Elokuussa 2023 käynnistynyt hanke kestää kahdeksan kuukautta. Hanketta rahoittaa Museovirasto ja koordinoi alueellisen työn intendentti Akuliina Aartolahti

Tavoitteet 

Hankkeen tavoitteena on ensin määritellä, mikä on alueellinen museopalvelu ja tuottaa sitten palveluiden patteristo yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Pilottikunniksi valikoituivat Kokemäki, Ulvila, Siikainen ja Säkylä. Mukaan lähteneiden tahojen kanssa haarukoitiin heidän tarpeistaan lähtien, millaisia museopalveluja hankkeessa voitaisiin toteuttaa yhdessä. Yhteistyö on sittemmin johdattanut minut monenlaisiin seikkailuihin satakuntalaisen kulttuuriperinnön parissa. Tutuksi ovat tulleet niin pitsimäisen sirot siikaislaiset lasikuistit kuin nuotanveto jäänhuuruisella Säkylän Pyhäjärvellä.   


Millaisia projekteja on käynnistynyt?

Siikaislaiset lasikuistit

Hankkeessa toteutettiin verkkonäyttely Seinätön museo -alustalle Raija Collanderin toimittaman teoksen Siikaislaiset lasikuistit, Pohjois-Satakunnan kaunottaret (1999) pohjalta yhdessä Siikaisten kotiseutuyhdistyksen kanssa. Pitsimäisen sirot siikaislaiset lasikuistit ovat kaunistaneet ympäristöään jo pitkälti toistasataa vuotta. Ne syntyivät aikoinaan metsäkauppojen tuoman vaurauden ansiosta, taitavien ja taiteellisten käsityöläisten työstäminä. Kuistien avulla haluttiin osoittaa talon vaurautta, ja ne olivatkin tavallaan oman aikansa statussymboleita.

Alavuorijärven Juhantalossa on säilynyt vanhin siikaislainen lasikuisti. Oven yläpuolella olevassa koristelaudassa on vuosiluku 1874. Kuva Eeva Nummi. 


Sepän matkassa -mediaopas

Seinätön museo -alustalle toteutetun mediaoppaan avulla voi tutustua Leineperin ruukin historiaan ja rakennuksiin. Leineperin ruukki on ollut keskeinen osa Ulvilan elämänmenoa jo satojen vuosien ajan. Ruukki perustettiin Kullaanjoen Katokosken rannalle vuonna 1771. Kukoistuskaudellaan se oli yksi Suomen suurimmista manufaktuuriraudan tuottajista. Raudanjalostus päättyi 1900-luvun alussa, ja seuraavina vuosikymmeninä alue toimi maanviljelystilana. Museo- ja virkistyskäyttöön ruukki restauroitiin vuosina 1988–1994.

Toisin kuin monissa muissa rautaruukeissa, Leineperissä masuuni on säilynyt tähän päivään asti. Masuunissa pelkistettiin rautamalmista puuhiilen avulla takki- eli raakarautaa. Kuva SatM

Ulvilan historiapolku -mediaopas

Ulvilan historiapolku johtaa Pyhän Olavin kirkon jyhkeiden kivimuurien katveesta Kellarimäelle. Sieltä matka jatkuu Ulvilan vanhaan pappilaan, jonka tienoilla on sijainnut aikoinaan myös kuninkaankartano. Aikamatka päättyy Liikistön muinaiselle saarelle. Ulvilan historiapolku -mediaopas

Ulvilan keskiaikaisen kirkon sakastin seinän vierestä vuonna 2004 löydetty rahakätkö on suurin keskiaikainen aarrelöytö nykyisen Suomen alueelta. Kuva SatM.

Säkylän Pyhäjärven ammattikalastuksen historiaa

Säkylä-seuran kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutetun tutkimushankkeen tavoitteena on tallentaa tuleville sukupolville Säkylän Pyhäjärven ammattimaiseen kalastukseen liittyvää aineistoa. Säkylän kunnanviraston valtuustosalissa tammikuun lopulla järjestetyssä muisteluillassa katseltiin vanhoja ja uudempia kalastuskuvia, jotka saivat yleisön pohtimaan muun muassa verkkojen materiaalia ja kalapaattien moottoreiden saloja. Näillä rannoilla kauan kulkenut kalamiesten tietotoimiston juttu nautintoaineesta nimeltään ”kolvaalainen” sai myös historiallisen vahvistuksen olemassaololleen.

Säkylän Isokylän nuottakunta lajittelee saalistaan kalasataman hallissa. Kuvassa kalastaja Tapio Juhola säätelee kalojen putoamista liukuhihnalle. Kuva Eeva Karhunen.

Säkylänharjun harvinaisuuksia

Harjualueen luonnon harvinaisuudet harjusinisiipi, kangasraunikki, vuorimunkki ja masmalo on kuvattu Raija Äärin taiteilemiin postikortteihin, joita voi ostaa Säkylä-seuralta. Postikorttien pohjalta toteutettiin verkkonäyttely yhteistyössä Satakunnan Museon Luontotalo Arkin kanssa.

Vuorimunkin taivaansiniset kukkapallerot avautuvat heinä-elokuussa. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu laji viihtyy Säkylänharjun kuivilla rinnemailla. Kuva Raija Ääri.

Karimaan puutarha

Kokemäen Paistilassa sijaitseva Karimaan puutarha on pieni paratiisi, jonka puutarhuri Verner Viitasaari loi tahdonlujuudella ja ahkeruudella karikkoisesta joutomaasta. Hankkeessa laaditaan suunnitelma puutarhan perustajan valokuva-albumien digitoimiseksi sekä puutarhan historiasta kertovan kiertonäyttelyn toteuttamiseksi.

Kokemäkeläisen Karimaan puutarhan perustajan, Verner Viitasaaren, valokuva-albumit kertovat puutarhakulttuurin kehityksestä maassamme. Kuva Matti Poutvaara, Museovirasto.

Satakunnan Museon Parvi

Museopalveluita meille kaikille -hanke on ollut mukana Satakunnan Museon uuden vaihtuvien näyttelyiden tilan toiminnan suunnittelussa. Museon toisessa kerroksessa sijaitsevalla Parvella toimijat eri puolilta Satakuntaa voivat järjestää omaan kulttuuriperintöönsä liittyviä näyttelyitä.

Haasteita

Hankkeen toteuttamisen suurimmat haasteet liittyvät siihen, että kuntien palkkalistoilta ei tahdo löytyä henkilöitä, joiden toimenkuvaan museopalvelut kuuluisivat. Kotiseutuyhdistysten ja paikallismuseoiden tilanne on sekin vaikea. Kolmannen sektorin toimintaa pyöritetään yleensä vapaaehtoisvoimin, ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat niukat. Niinpä suuria, aikaa vieviä toiveita, kuten esimerkiksi vanhojen valokuvien skannausta ja luettelointia, olisi paljon. Tällaisia palveluita museolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toteuttaa, vaan tarjolla on ainoastaan neuvontaa ja ohjausta. Toinen käytännön ongelma on ollut, että alueellisten museopalveluiden konsepteja ei ole valmiiksi olemassa, vaan niitä vasta kehitellään hankkeessa. Sekä hanketyöntekijän että yhteistyökumppaneiden on ollut vaikea hahmottaa, mikä voisi olla sellainen museon alueellinen palvelu, joka olisi mahdollista toteuttaa hankkeessa.

Iloja

Parasta hankkeessa on mielenkiintoisten aiheiden ohella ollut tutustuminen aktiivisiin ja innokkaisiin ihmisiin, jotka tekevät työtä kotiseutunsa ainutlaatuisen perinteen hyväksi muun muassa kotiseutuyhdistyksissä.


Hanketyöntekijä Eeva Karhunen