Eksotiikkaa ja hämmästystä esinevarastoissa

Perusnäyttelyn suunnittelu sekä valmistelutyöt jatkuvat, ja työmme on alkanut keskittyä esineistön valintaan uuteen perusnäyttelyyn teemojen mukaisesti. Esineitä läpikäydessämme varaston uumenista paljastuu myös erikummallisia esineitä, joista osa ei ole koskaan museoesinehistoriansa aikana päässyt näyttelyyn, ja jotka eivät esineinä ole millään mittarilla siitä tavanomaisimmasta päästä.

Yksi tällainen työntekijöiden keskuudessa viime viikkoina ihastusta herättänyt esine on allakuvattu tupakkakukkaro, jossa tupakka on ollut visusti varmassa tallessa itämaisen herrasmiehen turbaanin sisällä:

Tämän vinkeän esineen tarkempi historia on hämärän peitossa, mutta se on aikoinaan 1800-luvun puolivälissä päätynyt Poriin todennäköisesti merimiesten matkassa. Kooltaan tämä ihmispäätä kuvaava kukkaro on, varsin osuvasti, oikean ihmispään kokoinen. Konservaattorin näkökulmasta, meidän alaamme kun ovat materiaalit, kyseinen herrasmies on aarreaitta: turbaanipäähine on kuvioillista samettia, nyöritys punottua puuvillaa, kasvot kahta erityyppista nahkaa joka on osin maalattua, ja vielä kahta erilaista turkista viiksissä sekä hiuksissa.

Merimiesten mukana Poriin kulkeutui myös muita eksoottisia käyttöesineitä, joiden materiaalit poikkeavat tutuista kotimaisista. Ylläolevan kävelykepin metallirankaan on pujotettu lukuisia hain selkänikamia, jotka antavat sille sen erikoisen ulkonäön. Kävelykeppi on n. 1870-luvulta, ja Suomeen niitä tiedetään tuodun ainakin yksi toinen samanlainen nikamista valmistettu kävelykeppi, sekin merikapteenin mukana.

Myös muut merenelävät ovat päätyneet käyttöesineiksi. Tämä kohtalo odotti myös pallokalaa, jonka nahka on kovetettu ontoksi pullistuneeseen muotoonsa, ja sen mahassa on aukko - kalaa on käytetty lampunvarjostimena! Esine saapui meille valitettavasti ilman siinä käytettyä alkuperäistä lampunjalkaa, joten emme tiedä onko se kenties ollut pöytämallia vai jalkalamppu, mutta sen toi Suomeen kuuluisa lehtinainen Irja Spira, joka oli sen varta vasten teetättänyt matkoillaan Senegalissa 1930-luvulla.

Nämä hämmästyttävät haukan jaloista valmistetut kynttilänjalat edustavat menneisyyden metsästystrofeemuotia. Ne ovat tehty tuntemattoman kultasepän toimesta vuonna 1809, ja niistä löytyy Ruotsin kruunuleimat. Nämä olivat kokoelmissa jo ennen museon kokoelmiin saapumistaan - niitä varjeltiin kultaseppä Josef Israel Åkerstenin yksityiskokoelmassa, josta ne huutokaupan kautta päätyivät museolle.

Kokoelmissamme on siis sekä tuttua Satakuntaa että villiä maailmanmenoa, jota voidaan tarkastella tulevassa uudessa perusnäyttelyssämme!

Jaana Seppälä, konservaattori